Tekstikehys: Salo sai 1853 oikeuden, että sillan luona sai myydä kotimaan tuotteita ja valmisteita, myös ulkomaan tavaraa jos ne oli ostettu kotimaasta. Vuonna 1734 lain mukaan ei maaseudulla saanut harjoittaa kauppaa. Vasta 1880 annettu asetus salli vapaan kaupan maalla.
Vuonna 1886 alettiin puuhata toripäiviä , kiertävällä listalla johon tulikin 46 nimeä ja syyskuussa pidettiin kokous ja päätettiin järjestää toripäivät kahdesti viikossa tiistai ja perjantai. Tämä päätös kuulutettiin naapuripitäjien kirkoissa. Joensuun kartanolle maksettiin torista vuokraa 12mk/vuosi.
Innokkain torimyyjä oli ”Pappilan Miina” eli Uskelan pappilan ”huusholleska”. Hinnat olivat kohtuulliset esim. sianliha maksoi 50 p/naula (1 naula = 425g ), leipä 10p/kpl. Nykyisin torille on tullut myös vihannekset joita vuosisadan alussa ei syöty ne olivat ”elukkain ruokaa”
Vuosisadan vaihteesta on peritty vanha laulu Salolaisten kaupasta: ”Kyl Salossa on ja Salosta saa-Ihme vaan et riittää….
Lähde: Salo ennen ja nyt, Arvo Saura.
Tekstikehys: Salon Torikauppiaitten
Tekstikehys: yhdistys ry
Tekstikehys: Salon Torikauppiaitten
Tekstikehys: yhdistys ry
Tekstikehys: Salon torielämällä ja kaupalla on pitkät perinteet  sillä ensimmäinen toripäivä oli tiistai 14.9.1886. Silloin torilla oli kolme myyjää joilla oli nyyteissään leipää, munia, juustoa ym..